gallery/iso_kuva

Anton Kasperinpoika Kansasen jälkeläisten vaiheita

 

Anton Kansanen (s.1784, taulu 16), vaimo Anna Riitta Itkonen Osmajärveltä.  Anton oli ostanut vuoden 1816 tienoilla Kinnulan tilan, ja siitä erotetusta Anttilasta tuli sitten hänen asuintilansa Nikkilänmäellä. Vanhimman veljen Kasperin Timolaan muuton jälkeen myös tila Kansala siirtyi hänelle. Anton oli esi-isistä se, joka hankki maata isojaon vaiheiden jälkeen. Hän oli myös raivannut vanhimpien poikiensa kanssa Ala-Särkijärven takaisen Kinnulan ja Anttilan tilojen suuren Mustansalon suon viljeltäväksi pelloksi. Antonilla ja hänen puolisollaan oli kuusi poikaa ja yksi tytär.

 

* Kasper Henrik Kansanen (s.1817, taulu 44) ja vaimo Elviira Hedman oli lapseton pariskunta. Kasper Henrik oli Savon ensimmäisiä maakauppiaita, kauppiaana Juvalla, Sorsakoskella ja Leppävirran Kalmalahdessa. Omisti Mustinsalon tilan Sarkamäessä.

 

*Anton Abel Kansanen (s. 1820, taulu 45), vaimo Lovisa Hoffren, lapsia kolme poikaa ja kolme tyttöä. Piti kestikievaria omistamassaan Anttilan talossa. Hän oli myös seppä, jonka paja sijaitsi kievarin tien varrella. Perusti Leppävirran ensimmäisen kauppapuodin Nikkilänmäelle 1860-luvulla. Isän kuoltua vain 47-vuotiaana vanhimmat pojat Heikki ja Aapi jatkoivat kaupanpitoa kirkonkylässä. Heikki oli myös valtiopäivämies ja naimisissa Fredrika Kauhasen kanssa ja hänen kuoltuaan Elise Thitzin kanssa.  Aapi piti kievaria, mutta perusti sittemmin oman kaupan kirkonkylään. Hän oli naimisissa Hilda Turtiaisen ja hänen kuoltuaan opettajatar Kustaava Grönroosin kanssa. Nuorin veli Juho Emil oli Aapin kaupassa kaupanhoitajana, kunnes muutti Joroisiin. Tytär Maria Fredrika nai kauppias Taavetti Ahvenisen, jolla oli kauppakartano kirkonkylässä ja Männistön tila Leppäsalolla. Heidän perillisiään olivat mm. Riihikalliot. Tytär Anna Loviisa meni naimisiin kauppa-apulainen Jeremias Hännisen kanssa, joka rakensi kirkonkylään yhä säilyneen talon. Heidän poikansa oli majuri Jussi Hänninen. Nuorin tytär Hilda meni naimisiin Albin Taskisen kanssa. He olivat Rantasalmen Rantakartanon isäntäväki.

 

* Anders (Antti) Kansanen (s. 1823, taulu 46) ja vaimo Valpuri Kukkonen Kuopiosta olivat Nikkilänmäellä Flinkkilän tilan isäntäväki. Heillä oli 13 lasta, joista kaksi kuoli alle vuoden ikäisenä. Perilliset möivät aikanaan tilan serkulleen A.W. Kansaselle, mutta siitä erotettiin ensin Vehkaranta-tila vanhimmalle pojalle Carl (Kalle) Kansaselle (s. 1853, taulu 95), joka halusi perintöosuutensa maana. Hänelle ja vaimo Maria Kinnuselle syntyi neljä tytärtä ja nuorimmaiseksi poika Oma Kalle, joka kuitenkin kuoli alle vuoden ikäisenä. Tyttäret Maria Ulrika, Matilda ja Anna asuivat tilalla, kun taas nuorin tytär Lyyli meni naimisiin Heikki Ahon kanssa, joka rakensi heille mökin tilan maalle. Maria Ulrika ja Lyyli toimivat kiertokoulun opettajina. Kallen tyttäret on haudattu kaikki Nikkilänmäelle.

 

Muut Antin perilliset hakeutuivat toisenlaisiin ammatteihin, varsinkin Varkauteen kasvavan teollisuuden työpaikkoihin.

 

Johan Gabriel Kansanen (s.1859, taulu 96) ja vaimo Anna Vilhelmiina Tirkkonen asuivat Leppävirran pitäjän Varkaudessa, jossa Johan toimi konemestarina sisävesilaivoissa. Heillä oli kaksi poikaa; ainoa aikuiseksi elänyt Juho Jaakko muutti Kanadaan. Johanin toisesta avioliitosta Wilhelmiina Roivaisen kanssa oli kolme tytärtä ja kaksi poikaa, joista kaksi tytärtä kuoli nuorina. Pojista Onni Armas Kansanen ja vaimo Kerttu Valjakka asuivat myös Varkaudessa kuten jälkeläisetkin. Reino meni naimisiin ja muutti Helsingin seudulle.  Myös tytär Jenni oli naimisissa.

 

Antti Henrik Kansanen (s. 1861, taulu 97) ja vaimo Amanda Wilhelmiina Fromholt muuttivat Pohjan pitäjään, jossa Antti toimi seppänä. Heillä oli kaksi poikaa Aarne Antti ja Karl Hugo. Toisesta avioliitosta Maria Wiikin kanssa Antilla oli tytär Aili Maria; heillä on perillisiä Pohjassa ja myös eri puolilla Suomea.

Tytär Johanna Vilhelmiina Kansanen (s. 1863, taulu 98) ja mies Johan Vilhelm Havukainen, satulaseppä, elivät Leppävirran Varkaudessa ja Joroisten Lehtoniemellä.  Heillä oli viisi lasta, joista nuorimmat kuolivat pieninä ja kaksi varhain aikuisena. Pojalla Armas Havukaisella on perillisiä Varkaudessa.

Anna Elviira Kansanen (s. 1865, taulu 99) ja mies Juho Kustaa Helander muuttivat Kangasalalle 1896.

Henrik Kansanen (s. 1870, taulu 100) ja vaimo Selma Nyyssönen asuivat Leppävirralla, jossa Henrik työskenteli laivapäällikkönä sisävesilaivoissa. Heillä oli 10 lasta, joista ainakin neljän jälkeläisiä on asunut Varkaudessa ja Rantasalmella.

 

Anton Abel Kansanen (s. 1872, taulu 101) ja vaimo Fredrika Loviisa Glumerus, asuivat Timolassa, josta muuttivat 1920 Lehtoniemelle Joroinen/Varkaus. Heidät on haudattu Nikkilänmäelle.

Petter Vilhelm Kansanen (s.1874, taulu 102) ja vaimo Karoliina Laitinen asuivat Lehtoniemellä Joroinen/ Varkaus, jossa Petter oli laivaseppänä Lehtoniemen telakalla. Heidän kuudesta lapsestaan ainakin kolmen pojan perillisiä oli Varkaudessa ja Helsingin seudulla.

 

* Adam (Aatu) Kansanen (s. 1826, taulu 47) ja vaimo Loviisa Itkonen asuivat Adamin W. Rosbergiltä 1864 ostamalla Jussilan tilalla Nikkilänmäellä, johon kuului myös tila Pietilä. Heidän 12 lapsestaan kuitenkin peräti viisi kuoli alle 2-vuotiaina ja lisäksi vielä kolme nuorina. Perilliset myivät 1879 tilan takaisin Rosbergin pojalle Juhanalle. (Nämä Rosbergit olivat F1 kilpa-ajajien esi-isiä). Aikuiseksi eläneistä lapsista Maria (s. 1856) muutti ensin Viipuriin ja sitten 1890 Pietariin. Nuorin tytär Hilda (s. 1871) päätyi Yhdysvaltoihin pelastusarmeijan kapteeniksi. Anna Sofia (s.1862, taulu 103) oli naimisissa Herman Tuomaisen kanssa. Heidän poikansa Antonin (s. 1899, taulu 170) perillisistä alkoi mm. laaja Tuomaisten sukuhaara Varkaudessa sekä Lehtoset Kuopiossa.  Adamin ainoa aikuiseksi elänyt poika oli Gustaf (Kustaa) Gabriel (s. 1864, taulu 104), vaimo Johanna Ylönen. Kustaa työskenteli ensin kaupanhoitajana Rautalammilla, mutta perhe muutti vuoden 1890 tienoilla takaisin Leppävirralle.  Kustaan kerrotaan asuneen ensin synnyintalonsa alueella Törössä ja sittemmin Halolassa sekä toimineen mm. viljamakasiinin hoitajana. Hänen poikiensa kerrotaan pitäneen kahvilaa kirkonkylällä. Heidän perillisiään Kansasia oli Suonenjoella ja Kuopiossa, tyttärien perillisiä olivat Haloset Pieksämäellä ja Lehtoset Kuopiossa.

 

* Maria Stina Kansanen (s. 1829, taulu 48) meni naimisiin Pekka Ursinin kanssa, ja heillä oli viisi lasta, joista kolme tytärtä eli aikuisiälle. Anna Loviisa (s.1854, taulu 105) avioitui Anders Johan Ollikaisen kanssa, joka toimi kauppiaana Kuopiossa. Heillä oli kymmenen lasta, joista peräti viisi kuoli nuorina. Ainoastaan vanhimman pojan Antin vaiheista tiedetään: hän oli naimisissa Eeva Korhosen kanssa, ja heillä oli kolme tytärtä Aili, Elma ja Tyyne. Maria Ursin (s.1857, taulu 106) avioitui Pekka Ollikaisen kanssa, ja heille syntyi kuusi lasta, joista neljä tytärtä Hilja Maria, Anna, Sylvi ja  Siina sekä poika Pekka olivat naimisissa. Pekka Ollikaisen ja ensimmäisen vaimon Anna Kauhasen suku jatkuu kolmella tyttärellä ja toisen vaimon Edla Nyyssösen kanssa neljällä lapsella. Pekka Ollikaisen perhe asui Leppävirran, Moninmäellä.

 

* Gustaf Gabriel (Kusti) Kansanen (s. 1833, taulu 49), vaimo Anna Lovisa Thitz oli saksalaisen, Ruotsin kautta Someron Åvikin lasitehtaalle 1747 tulleen lasinpuhaltajasuvun, sittemmin Leppävirran Mustinmäelle muuttanutta sukuhaaraa. Perhe muutti  Kuopion Vehmasmäkeen, jossa omistivat Punahovi-nimisen tilan, ja myöhemmin Karttulaan, jossa Gustaf oli kauppiaana. Heille syntyi poika ja kaksi tytärtä, joista nuorin kuoli pienenä. Pojan Carl (Kallen) vaimo oli Eeva Sofia Snellman, ja heillä oli seitsemän lasta. Vanhin heistä oli opettaja Väinö Kansanen, sukuseuran perustajajäsen.

 

*Petter (Pekka) Kansanen (s. 1836, taulu 50), vaimo Maria Jalkanen Rautalammilta. Pekka oli Savon tunnetuimpia kauppiaita ja liikemiehiä sekä merkittävä kunnallinen vaikuttaja Leppävirralla. Hän lunasti 1864 synnyinkotinsa Kinnulan tilan sekä Kansalan tilan Nikkilänmäellä. Heillä oli yhdeksän lasta, joista kaksi tytärtä kuoli pienenä ja nuorin poika Anton hukkui aikuisena. Vanhempi poika Pekka Emil jatkoi isänsä liiketoimintaa. Tyttäristä Maria avioitui rovasti Teofil Warenin kanssa.  Anna, Alli, Henni olivat opettajia ja pitivät kesäisin Kallion täysihoitolaa Leppävirralla. Ester oli sairaanhoitaja ja avioitui apteekkari Paavo Hämäläisen kanssa. Vaimon Maria Jalkasen kuoltua Pekka avioitui Alfiina Loviisa Turtiaisen kanssa, joka oli kotoisin Säämingistä ja Pekan veljenpojan A.W. Kansasen vaimon Hilda Turtiaisen nuorempi sisar. Heille syntyi kolme poikaa ja tytär. Vanhin poika Jaakko peri isänsä ostaman Monninsaaren kartanon Savonrannalla, toinen poika Veikko peri Nikkilämäen maatilat ja nuorin Martti jatkoi liikemiehenä Helsingin seudulla. Tyttärestä Lyyli Elisabeth (Raakel) tuli diplomaatin – Urho Tovolan  -  puoliso ja huomattava taiteenkeräilijä ja mesenaatti.

 

Tuomo Kansanen