Sukututkimusta Kansasten suvusta on tehnyt 1960-70 luvulla sukuseuran pitkäaikainen sihteeri, valtiotieteen maisteri Eero Kansanen. Sukututkimusta on sittemmin täydennetty suvun jäsenten voimin kymmenen sukupolvea ja toista tuhatta henkilöä sisältäväksi.
Sukuseuran hallitus on perustanut sukututkimustyöryhmän, joka jatkaa tutkimusta vähemmän tutkittujen sukuhaarojen osalta ja tarkastaa ja lisää lähdetietoja aiemmin tutkittuun aineistoon.
Tähän mennessä tutkittu tieto on nyt saatu julkaisukelpoiseksi sukumatrikkeliin eli kesällä 2015 julkaistuun sukukirjaan.
Suvun jäseniä aktivoidaan edelleen toimittamaan tietoja 1900-luvulta aina nykypäivään. Sukututkimusaineisto on rekisteriselosteen mukaisena tietokantana.
> Sukututkimustyöryhmän terveisiä syksy 2018
> Sukututkimustyöryhmän terveisiä, syksy 2016
Iso osa Kansasten historiaa sijoittuu Leppävirralle. Kansaset ovat asuttaneet Leppävirran eri kolkkia vuoisatojen ajan. Kansasten sukututkimustyöryhmä on Eeva Fihlmanin johdolla tehnyt valtavan selvitystyön kansasten asuinpaikoista Leppävirralla. Tavoitteena on ollut selvittää, mihin suvun nykyisin tiedossa olevan kantaisän Johan Kansasen, s. 1679, jälkipolvet asettuivat asumaan Leppävirralle ja seurata heidän mahdollisia muuttojaan asuinpaikasta toiseen.
Nyt toteutettu tutkimus rajattiin kuuteen sukupolveen, koska 1900-luvun tietosuojarajoitukset astuivat vähitellen voimaan eikä sen ajan Leppävirran kirkonkirjoja ole toistaiseksi digitoitu. Kuitenkin vielä seitsemännen sukupolven lapset on merkitty ao. perheen kohdalle, mutta niin, että vain syntymä- ja tiedossa oleva kuolinvuosi kerrotaan.
> Lue siis lisää ja lähde Kansasten jalanjälkiin Leppävirralle!
Vankan perustan Kansasten suvun tutkimiselle loi Eero Kansanen (1917 - 1990), ja hänen jälkiään ovat seuranneet Niilo Kansanen sekä Pirkko Rantamäki. Sittemmin myös seuran Sukututkimustyöryhmä on aktiivisesti osallistunut suvun tutkimiseen.
Sukututkimustyöryhmä esitti sukuseuran hallitukselle syksyllä 2016 DNA-testien suorittamista neljälle miespuoliselle sukuun kuuluvalle, eri sukuhaaroja edustavalle henkilölle. Halusimme, paitsi siirtyä nykyaikaan sukututkimuksessa, todentaa tähän mennessä kirkonkirjoihin, tuomio-, peru-, henki- ja maakirjoihin perustuneet tiedot. Tiettävästi esim. kirkonkirjojen tiedoista noin viisi prosenttia on virheellisiä. Lisäksi niiden tiedoissa voi esiintyä ajallisia katkoksia. DNA-tutkimus ei kuitenkaan ole vaihtoehto perinteiselle sukututkimukselle eikä korvaa sitä, vaan sen avulla pystytään todentamaan tai eliminoimaan tähän mennessä kerättyjä mahdollisesti virheellisiä tietoja.
Testien suorittamisen tavoitteita ovat:
Testiksi valikoitui miespuolisten henkilöiden perustesti Y-DNA67, joka teetettiin USA:sta käsin maailmanlaajuisesti toimivan yrityksen Family Tree DNA avulla. Testien tulokset säilytetään 25 vuotta.
Oheisesta sekuseuran puheenjohtajan Antti Kansasen sukukokouksessa 1.7.2017 esittämästä diasarjassa on yleistä tietoa DNA-testeista sekä tähän mennessä saaduista tuloksista.
Kansasten sukuseura ja Sukututkimustyöryhmä esittävät
parhaimmat kiitokset testauksessa mukana olleille!
Tarkoituksena ei suinkaan ole heittää nyt hanskoja naulaan, vaan jatkaa paitsi perinteistä sukututkimusta, myös mahdollisesti teettää tarkempia DNA-testejä. Lisäksi tähän mennessä DNA-tutkimuksen kautta hankittuja muutamia uusia sukulaisuusyhteyksiä on syytä selvittää ja seurata heidän muuttoliikkeitään. Löytyisiköhän myös tätä kautta selkeä polku Johan Kansaseen, ja saammeko lisätietoja hänen muuttoliikkeistään?
Mikäli olet kiinnostunut teettämään itsestäsi DNA-testin/testejä, sukututkimustyöryhmän jäsenet antavat tarvittaessa käytännön apua.
Elokuussa 2017
Eeva Fihlman
Sukututkimustyöryhmän puheenjohtaja
Tuomo Kansasen laatimat jälkeläisselvitykset (sukujohtotekstit) Johan, Kasper ja Anton Kansasesta:
> Kasper Kasperinpoika Kansasen jälkeläiset
> Anton Kasperinpoika Kansasen jälkeläiset